Me kaikki joudumme kirjoittamaan. Koulussa, töissä, kotona, oli se mieluisaa tai ei. Varsinkin pitempien juttujen työstämisen kanssa hiki tahtoo nousta otsalle. Luomisen tuskaa voit helpottaa mieltämällä kirjoittamisen prosessiksi, jossa on viisi vaihetta:
1. Idea
Kaiken takana on idea. Mistä kirjoitat? Kenelle kirjoitat? Miksi kirjoitat? Se voi yhtä hyvin olla välähdys elokuvaksi sopivasta tarinasta kuin omaan ammattiisi liittyvä kysymys, joka kaipaa vastausta. Usein aihe tulee valmiiksi annettuna asiakkaalta, työnantajalta tai opettajalta.
Kirjoita lyhyenkin jutun idea ylös – se on briiffi itsellesi. Minä käytän työkaluna yleensä MindMapia. Esimerkiksi tämän jutun aiheen keksin suihkussa, jonka jälkeen raapustin alustavan sisältörungon pöydällä lojuneeseen kirjekuoreen ja jätin aiheen muhimaan pariksi viikoksi.
2. Pohjatyö
Kun jutun aihe, kohderyhmä ja tavoitteet ovat selvillä, alkaa raaka työ. Perehtymisvaiheessa etsit kaiken jutun kirjoittamiseen tarvittavan taustamateriaalin. Joskus teet sen kevyesti googlaamalla, joskus laajaan tutkimusaineistoon tutustumalla, joskus asianomaisia haastattelemalla.
Pohjatyövaiheessa sinun on syytä myös arvioida tarkkaan alkuperäisen idean toimivuutta. Jos juttu on vaikeasti toteutettava, kannattaa aihetta muokata. Jos taas jutun idea ei ole rittävän hyvä, luovu sen kirjoittamisesta kokonaan ja säästää aikasi muihin hommiin.
3. Sisällön tuottaminen
Perusta asiakirja. Kirjoita paljon, nopeasti ja liikoja miettimättä. Tässä vaiheessa kasaat dokumenttiin myöhempää käsittelyä varten esimerkiksi omia muistiinpanojasi, haastatteluja sekä asiakkaan materiaaleja. Tämän ”mättövaiheen” jälkeen asiakirjassasi on kaikki kirjoittamiseen tarvittava sisältö, usein aika sekavassakin muodossa.
4. Kirjoittaminen
Onneksi olkoon, viimeinkin pääset kirjoittamaan juttuasi! En aio (enkä edes osaisi) opettaa sinua kirjoittamaan, mutta yhtä asiaa suosittelen: päätä tekstisi tyylilaji vasta nyt. Usein tyyli on alustavasti määritelty jo aiemmin joko asiakkaan briiffissä tai omassa mielessäsi, mutta nyt hiot sen lopulliseen muotoonsa. Ehkä lyhyeksi ja tiukaksi, ehkä runsaaksi ja runolliseksi?
5. Viimeistely
Kun juttu on kirjoitettu, pitää se vielä arvioida kriittisesti. Fiksuna kirjoittajana luet tekstin ääneen kuullaksesi mahdolliset ongelmat rytmissä tai kankeudet kielessä. Vielä fiksumpana kirjoittajana pakotat jonkun perheenjäsenesi tai työkaverisi huomaamaan ne hölmöydet, joille itse olet jo sokeutunut.
Viimeistely on oikeastaan koko prosessin tärkein vaihe. Vaikka sinulla olisi maailman mielenkiintoisin aihe ja Suomen sujuvin kynä, juttusi menettää arvonsa jos siinä on selkeitä asia- tai kielivirheitä. Muista kuitenkin, että kirjoittajan kuuluukin ottaa pieniä vapauksia. Veikkaan, että äidinkielen opettajat löytäisivät tästäkin tekstistä punakynälle töitä, mutta he eivät onneksi kuulu kohderyhmään!
Ja vielä: hyvä teksti vaatii kypsyttelyä
Kirjoittaminen alkaa aina ideasta ja päättyy viimeistelyyn, mutta oman prosessisi voit määritellä monellakin tapaa. Varsinkin luovassa kirjoittamisessa vaiheet menevät usein onnellisesti ristiin: pohjatyötä tehdään koko ajan, osaa tekstistä viimeistellään ennen kuin toista osaa on edes aloitettu ja joskus koko jutun idea muuttuu vielä kirjoitusvaiheessa.
Prosessin tiedostaminen ja taukojen pitäminen eri vaiheiden välissä ovat kuitenkin todella hyödyllisiä taitoja. Itse pyrin kiireisimpinäkin aikoina siihen, että esimerkiksi kirjoittamisen ja viimeistelyn välissä olisi hyvin nukuttu yö tai edes riittävän pitkä tauko, jonka aikana pää sopivasti tyhjenee.
Kun prosessi on kunnossa, työ sujuu nopeammin ja helpommin – ja lopputuloskin on parempi.
